Lauralle & Sonyalle
Joskus tuntuu, että varsinkin kaikki tanssijat ovat tosi kiinnostuneita hengityksestä. Sitä ajattelin esityksen ensimmäisen osan aikana ja myös sitä, että saan hengitysvaikeuksia muista ihmisistä.
Pikkukujeilla ja avoimella läsnäololla teitte suuresta, lähes tyhjästä teollisuustilasta rauhoittavan paikan. Klasari-Bach vaihtui Casioon, tunnusteleva hapuilu räjähtävään tärinään, Suukko-karkin klimppi jäi lautasen reunalle muistuttamaan aistielämyksistä. Jossain vaiheessa rupattelimme vapaamuotoisesti hyönteisistä ja nahkiaisista, ja silloin olin jo unohtanut hengityksen ja muut ihmiset.
Olette hullun hauskoja. Kiitos!
T. Miissa
